Wednesday, November 6, 2013

Face the positive things

Pidin tänään koulussa puheen äikän puhekurssilla (vieläkin kyselen itseltäni, että mitä ihmettä siellä teen, en ole todellakaan puheihmisiä). Mietiskelin aihetta turhanki kauan ja päädyin sitten pitämään suomalaisuudesta ja meidän niin sanotusta masentuneesta luonteesta. Ulkomaisen silmin bussipysäkillä yksin kököttävät surulliset suomalaiset ja vakavat naamat eivät ole mikään hyvä juttu. Monet suomalaiset kuitenkin tykkäävät tästä järjestelystä. Ei tarvitse aina käyttää niitä hymylihaksia, eikä tarvitse koko ajan pölöttää muille. Mullekkin tosi ominainen ilme on sellanen vähän surkea ja vakava, mutta kyllä välillä mustakin lähtee sellanen iso hymy ja nauru. Mustakin bussissa on ihana istua yksin rankan päivän jälkeen ja sulkea silmänsä puheliailta tutuilta joita bussiin saattaa astua. Mustakin on ihanaa olla teeskentelemättä iloa, vaan valittaa siitä sateesta tai mistää vaan niin paljon kun haluaa. Sellaista on suomalaisuus, enkä usko että meitä voi helposti muuttaa energisiksi ja aina iloisiksi ihmisiksi.

Mietin kuitenkin myös sitä, että keskittyykö suomalaiset enemmän negatiivisiin kuin positiivisiin asioihin. Nähdäänkö me niinsanotusti harmaata kaikkialla? Kaikki tietävät ihmisiä, joiden elämässä on asiat menny ei niin hyvin, oli se nyt kyse perhetaustoista tai muista syistä; monet suomalaiset nuoret sairastuvat masennukseen, ja väitän että monilla on myös lievää masennusta enemmän kuin olisi tarpeen. Kulttuurin takia me näemme monet asiat huonompana, ja olen huomannut myös joskus kilpailua vastoinkäymisistä. Kummaa, että suomalaiset haluavat joskus mieluummin kilpailla huonoista kuin hyvistä asioista. Kaveripiirissä huonojen koenumerojen vertailu peittoaa hyvien koenumeroiden vertaillun. Mulla on 6! Mullapa 4, älä sinä siinä valita! Tätä asiaa voi soveltaa elämässä muihinkin asioihin, eikä omien ongelmia lyttääminen ikinä tunnu mukavalta. Pitää nimittäin muistaa, että kaikki suhtautuvat vastoinkäymisiin eri tavalla; jonkun mielestä juuri se nelonen kokeessa voi olla maailmanloppu ja toiselle läheisen loukkaantuminen voi olla tätä. Kuitenkaan kenenkään murheita ei pitäisi väheksyä, vaan toisia pitää tukea. 

Onneksi suomalaisista voin sanoa sen, että kun on tosipaikka, niin ihmisiin voi todella luottaa. Me ollaan jossain suhteessa ihan uniikkia porukkaa. Oman vaihdovuoden vertailun perusteella Suomesta löytyy vastuuntuntoista ja luotettavaa porukkaa, syvällisiä keskusteluja, älykkäitä nuoria ja myös sitä onnellisuutta. Vaikka me välillä ollaankin synkkiä ja valitetaan turhasta. 



Huhhuh Suomen säätä taas - sadetta ja pimeetä joka päivä vaan. Ei yhtään mun mielelle hyvää säätä, koska itse tykkään auringosta ja valosta. Talvisin joskus tuun masentuneeks mököttäjäks, kun mistään ei saa valoa. Kesällä sitten sitä taas herää ja näkee asiat taas valoisasti. Toinen huono puoli sateella on tietenki se, ettei kuvia oikein saa otettua! Valitsin lyhimmän reitin ja sisko otti pari kuvaa ihan tossa meidän kauniilla etupihalla.

Mulla on pukeutumisen kanssa jaksoja. Sellaisia laiskajaksoja ja panostusjaksoja. Nyt on päällä se jälkimmäinen. Yleensä mut tunnistaa kummassa jaksossa oon siitä että näkyykö laseja vaiko eikö. Kuitenkin olen kaivanut kivoja mekkoja kaapin takaa, ja innostunut joistakin väreista, kuten nyt tässä asussa punainen. Punanen on mun yksi lempiväreistä, koska se on niin voimakas. Esim. baariin mennessä laitan yleensä aina jotain punasta, oli se sitten kynsilakkaa, huulipunaa, korua tai vaatetta. Punanen on mulle sellanen itsevarmuuden parantaja ja päivän ilottaja. Tässä näkyy mun harvinainen yksinkertanen asu - yleensä tykkään laittaa paljon kaikkea. Kuitenkin välillä ihan vaan jakku ja joku kiva paita on ihana. Joskus herään siihen, että huvittaakin yhtäkkiä näyttää ihan erilaiselta kun yleensä, joten oonkin varmaan tosi kummallinen pukeutuja. 

jeans and top - Zara / jacket - Forever21 / shoes - Dinsko


I change my style all the time. Sometimes it's simple, sometimes it's messy, sometimes it's colorful, sometimes it's hipster, sometimes it's second hand. I guess I just have these phases. Also, other weeks I feel like making an effort and others, well I just basically take the first thing I see. At least almost the first thing. Sometimes I obsess about my clothing so much it could either make my day or completely destroy it. This weekend I was going through my closet and realized this must be my good phase, because I was super excited about a lot of stuff I found, stuff I didn't remember I had. And stuff I remembered don't look good on me, but they ended up looking great when I tried them on again! That makes me so happy. Clothes just make me happy. 

This outfit I like because it's simple. And that's odd because I don't usually like simple; I like when I have a lot going on with my clothes. However, sometimes I feel like cooling my style down a bit. There still has to be something special about it, and today it was red. I love red, because it's so powerful. It always gives me this really weird confident feeling, I have no idea why. I guess some colors have an affect on me, and some just don't. That's also why I like to wear something red when I go out, maybe it gives me confidence. Whether it's red lipstick, red nail polish, or simply red clothing. What colors do you guys like? 

I finally bought new black shoes! These are from Dinsko for 89 euros, and they are definitely worth every cent. They literally go with everything in my closet, but they're still not boring because they have a little design in them.

Today I did a speech at school. I'm in this Finnish class where we practice making speeches and debating about different issues. I have no idea what I'm doing there - I'm a writer, not a speaker. However, I have found it helpful. It's important to learn how to make speeches and influence others right? For the future I mean. 

Anyway, my speech was about a topic that's really been on my mind a long time. It was about Finnish people and our personalities. People often say we're sad and shy people, and that we seem rude when we meet someone. I know the outsiders view of Finns, because after I came back from the States (my exchange year), I noticed that people were indeed sad looking. And somehow antisocial (people in the U.S talk A LOT, and I sort of got used to that). 

At school many teenagers are constantly tired, and we don't necessarily look very enthusiastic even thought everything would be fine. Our culture shapes us to be less happy about things than maybe some other cultures. But do we always think about the negative things in life more than the positive ones? And are we obsessed about obsessing over them? Yes, from time to time I do complain about the weather or the exams or the bad food, but I'm not always completely serious. For me, sometimes it's just a matter of making an conversation. I don't think that it's all that bad. 

Still, what I don't think is so good about us Finns is that sometimes we compete with the bad things in our lives. Someone's unfortunate life event is considered to be a merit, and others try to top that with their own. For example, someone would say "Hey my dog died", and someone would answer with "my mom died so stop complaining". I've never really had this particular conversation with anyone, but something similar yes. Some people have had more bad things happen to them than others, which often makes some things harder for those people. I still hope the bad things from the past won't become and obstacle they can't overcome. Everyone has a chance to succeed in life. 

Maybe that's just what we Finns need, some positive thinking for success. I myself really need to catch up with smiling and thinking positively. Even thought a good old complaint is sometimes the best thing in the whole wide world. 

And my speech went pretty well, I'm happy with me not forgetting the whole speech :)



5 comments:

  1. thank you for following us :) we don't use bloglovin, just GFC and facebook:) if you send us your facebook link(if your blog have one), then we will like it back <3

    kisses,

    thescarletdiaries.blogspot.com

    ReplyDelete
  2. I likee your booties! Super adorable and edgy at the same time :)

    xo Mel
    Selfhelp | Inspiration | Positivity

    ReplyDelete
    Replies
    1. Thank you so much ! :) I really love them

      Delete
  3. I change my style all the time too. Nothing wrong with being experimental- that's how we learn!

    Sincerely,
    Sabrina

    ReplyDelete